blogi

Perjantain lounas

13.11.2017

Janina, ihana kaunis ystäväni, kiinnostui tuotteistamme niin, että innostui hankkimaan tyynyt ja tyynyliinat. Koska niin monesti meidän on pitänyt tavata lounaan merkeissä sovimme, että Janina tulee noutamaan tuotteet ja samalla lounastamme Kalasataman mainiossa italialaisessa Presto-trattoriassa perjantaina noin klo 12.

Janina oli kertonut omalle ystävälleen Emilialle tuotteistamme ja Emilia innostui hankkimaan peiton, tyynyt ja tyynyliinat. Hänelle ei lounastapaaminen sopinut, mutta päätimme tavata keskustassa noin klo 14.

Kumpikin kaunottarista elää tiukoissa aikatauluissa, niissä elämän ruuhkavuosissa. Niinpä Janina joutui siirtämään tapaamista puolella tunnilla myöhemmäksi  ja Emilia puolestaan puolta tuntia varhaisemmaksi. Koska ilmiselvää oli, ettei lounas Kalasatamassa ole mahdollista tässä aikataulussa, ehdotin Janinalle, että aterioimme Erottajalla Yes Yes Yes- ravintolassa. Näin sovimme.

Minä ehdin ravintolaan hieman ennen sovittua aikaa, kädet olivat täynnä tavaraa, joten en saanut ovea avatuksi. Tunnettu ravintoloitsija avasi oven ja minä törmyytin tavaroitteni kanssa ravintolaan. Täräytin kantamukset baarin penkille ja ilmoitin odottavani lounasseuraa. Toinenkin tunnettu ravintoloitsija oli saapunut paikalle. He katsoivat minua hieman kummissaan, mutta olivat sangen kohteliaita. He sanoivat, etteivät he ole avanneet vielä. Minä oletin sen tarkoittavan kellonaikaa, ja kysyin, että koska te avaatte? ”Ensi viikon tiistaina” oli kohtelias vastaus. Ok, vähän liian pitkä odotus ja sitä paitsi ravintola avaa iltaravintolana ei lounaspaikkana.

Minä siitä sitten Janinalle soittamaan, mutta hän oli jo aivan lähellä ja ehti myös ravintolaan. Koska lähtisimme jonnekin muualle lounastamaan, viestitin Emilialle, että jospa hän pääsisi pikaisesti nyt käymään ravintolassa, jota ei ole vielä avattu, mutta jossa me nautimme kivennäisvettä. Ennen kuin Emilia pääsi paikalle, sain ottaa muutaman kuvan ravintoloisijoista ja Janinasta. Emilian saavuttua otimme lisää kuvia, meillä oli lopulta tosi mainio pikku tapaaminen, ravintolassa jota ei oltu vielä avattu. Emilia oli tiukalla aikataululla, eikä ehtinyt lounastamaan kanssamme, mutta Janina ja minä saimme lähistön ravintolassa myöhästyneen lounaan.

Kumpaakin näistä kauniista naisista on pakko ihailla. Kiireisistä aikatauluista ja sekoilusta huolimatta ei heillä hymy hyytynyt. Heidän iloinen, luonteva tapansa sopeutua näihin kommelluksiin teki meidän tapaamisesta hauskan. Se on hienoa asennetta; miten ikäväksi kaikki olisi muuttunutkaan, jos huumori olisi ollut hukassa.


Hei!

Olen Annukka Merikallio. Koko työelämäni on keskittynyt ihmiseen ja ihmisen laaja-alaiseen hyvinvointiin. AMCollections syntyi tästä mielenkiinnosta.

Blogissani käsittelen ihmisen hyvinvointiin ja arjen mukavuuteen liittyviä asioita. Lisäksi kerron oman elämäni tapahtumia.

Tervetuloa seuraani!
Annukka